perjantai 14. huhtikuuta 2017

Haaveilua K-retkistä

Talvi on lempivuodenaikani ja olenkin vähän hidas päästämään siitä irti. Eilisaamuisen lumisateen perusteella luonnollakaan ei ole niin kiirettä kesään. Kevät taitaa kuitenkin jo olla täällä, sillä aamuöisin herään linnunlauluun, joka kuuluu ulkoa eikä herätyskellosta. On siis aika miettiä tulevan kesäkauden retkiä. Toivottavasti ainakin osaan seuraavista paikoista päädyn tänä kesänä ja loppuihin sitten joskus myöhemmin.

Haukilahden ranta, Mellsten





KolKoloveden kansallispuisto

Koloveden kansallispuisto

Viime kesänä en käynyt kertaakaan melomassa. En yksin enkä lasten kanssa. Vielä kymmenen vuotta sitten tällainen olisi ollut ihan mahdoton ajatus. Aloitin retkeilytaipaleeni melontaseurassa ja jossain vaiheessa olin jopa seuran hallituksessa. Kaipuu vesille ja saaristoluontoon on vieläkin kova, mutta lasten kanssa on ollut pienempi kynnys lähteä metsään kävelemään kuin merelle melomaan.  

Kolovesi tuntuisi oivalliselta paikalta lapsiperheen tehdä leppoisa muutaman yön melontaretki. Olisi suojaisia lahtia, kirkasta vettä, hyviä retkeilyrakenteita. Ei tarvitsisi ahnehtia kilometrejä koska olisi koko ajan upeissa maisemissa. Hyvällä tuurilla voisi nähdä saimaannorpan.

Kaartjoen melontareitti

Päiväretki jollain pienellä joella olisi lapsille hieno seikkailu. Tähän sopivia jokia on varmasti monia, jos vaan onnistuu saamaan tietoa niistä. Raija Hentmanin mainiosta Etelä-Suomen retkeilyoppaasta löytyi Kaartjoen melontareitti Lopella. Eri lähteiden perusteella kyseessä on joko sympaattinen pieni joki, jota meloessa voi nauttia idyllisen rauhallisesta tunnelmasta, tai hankalasti melottava, mutkainen ja kivikkoinen ojanpahanen. Tekisi mieli heti lähteä tutkimaan itse.

Karnaistenkorpi

Lohjalla, Kisakallion urheiluopiston vieressä sijaitseva Karnaistenkorpi houkuttelee yhden yön retkikohteena. Toiveena edes hieman Nuuksiota rauhallisempi paikka, johon uskaltaisi lähteä viikonloppunakin. Karnaistenkorvessa luvataan olevan yli satavuotiasta metsää, kallioita ja metsälampia. Sekä paljon pitkospuita, joista ainakin meidän lapset jaksavat innostua aina vaan uudestaan.

Kiikalan kultalähde

Sekä Karnaistenkorven että Kiikalan kultalähteen bongasin talven aikana Saappaat sammalessa -blogista ja laitoin itselleni ylös kiinnostavien retkikohteiden listaan. Kultalähde on ilmeisesti yksi Etelä-Suomen merkittävimmistä lähteistä. Toinen hieno ja varmasti käymisen arvoinen lähde Etelä-Suomessa on Vaihda vapaalle -blogin esittelemä Kiikunlähde Hollolassa.

Kairessuon luontopolku

Yleensä löydän itseni suolta vain Lapin vaelluksilla ja iltarasteilla. Tämän asian voisi korjata vaikka seuraavalla mummilareissulla. Kairessuon-Mieliäissuon luontopolku Orimattilassa on 3.5 km pituinen polku, joka kiertelee Natura-alueella ja esittelee erilaisa suotyyppejä. Polun varrelta löytyy myös lintutorni ja levähdyspaikkoja.

Koli 

Kolia ei tarvinne esitellä. Itse en ole siellä vielä päässyt vierailemaan. Monta vuotta on jo puhuttu, että tämä aukko sivistyksessä pitäisi paikata ja vihdoin tänä kesänä on tarkoitus suunnata Suomen kansallismaisemiin. Kolilla riittää kallioita kiivettäväksi ja rantoja vaellettaviksi. Varsinkin Pielisen hiekkasaarista uskon lastenkin haltioituvan.


4 kommenttia:

  1. Itsekin olen miettinyt tuota Karnaistenkorpea. Pääsisi vähän kauemmas täältä ruuhkasuomesta, mutta kuitenkin sopivan matkan päähän. En ole itse koskaan melonut, mutta on alkanut kovasti kiinnostaa melontakurssille osallistuminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melomisessa minusta ihanaa on juuri se, että pääsee helposti omaan rauhaan ja paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi. Ei tarvitse montaa melanvetoa, niin kaikki häly on jäänyt taakse.

      Poista
  2. Lämpimästi suosittelen entisen kotikuntani Karnaistenkorpea (ehkä hieman kotiseutuväritteisesti). Se on mukavan pieni, mutta silti kohtuu vanhahkoa metsää. Viime aikoina en ole kovin montaa kertaa eksynyt paikalle, mutta ainakin pari vuotta sitten elokuisella yöretkellä sai olla aivan rauhassa. Muutenkin yleensä on saanut itsekseen olla, paitsi viime kerralla siellä taisi olla joku tapahtuma toisella laavulla.

    Vieläkin haaveilen kesäyöstä ja kehrääjän särinästä sekä kaulushaikaroiden puhalteluista, joidenkin vuosien takaa.

    VastaaPoista
  3. Joo, ehdottomasti mennään katsastamaan Karnaistenkorpi kunhan säät vähän vielä lämpenevät.

    VastaaPoista

Blogger Widget